Mistä kaikki sai alkunsa?

Kesäkuu vuonna 1995. Virva Pöntynen oli tekemässä aivan tavallista työvuoroaan hotelli-ravintola Malmikummussa Outokummussa, kun yksi asiakkaista, kenties tietämättään, muutti Virvan suunnitelmat täysin. Myös radiosta tunnettu Jussi ”Frankie” Forsman mainitsi Virvalle parin päivän päästä olevasta Ukkoteeren toisesta pakkohuutokaupasta. Aikansa asiaa mietittyään, ja myös tanssilavahaaveita kauan eläteltyään, päätti Virva mennä Tuusniemen kunnantalolla järjestettävään huutokauppaan, olihan Ukkoteeri jo entuudestaan Virvalle tuttu hänen oltuaan siellä yrittäjänä jo -70 luvulla.

Huutokaupassa oli Virvan lisäksi muutama muu huutaja, sekä Tuusniemen kunta. Aikansa kilpaa käytyään kunta huusi, jonka jälkeen huutokauppa keskeytettiin hetkeksi. Tauon jälkeen kunta huusi uudelleen, oman huutonsa päälle, jolloin Ukkoteeri myytiin kunnalle.

Seuraavana päivänä Virva sai puhelun Tuusniemen kunnanjohtajalta, joka tiedusteli Virvan suunnitelmia Ukkoteeren varalle ja pyysi käymään kunnantalolla. Ehkä jo aavistuksen pettyneenä Virva kuitenkin päätti mennä kyseiseen tapaamiseen jossa hän kertoi suunnitelmistaan rakentaa paikalle tanssilava. Tapaaminen päättyi vuokrasopimukseen määräajalla seuraavan vuoden elokuun loppuun, sekä lunastusoikeudella samasta hinnasta jonka kunta oli huutokaupassa maksanut. Jollei Virva ja Jarmo Pöntynen sopimuksen päätyttyä olisi lunastusoikeuttaan käyttänyt, kaikki tontille tehdyt rakennukset ja investoinnit jäisi kunnalle. Tähän kuitenkin suostuttiin ja kyseisen kesän vuokrakin maksettiin samantien. Jo heinäkuussa 1995 oli Ukkoteeri, niin sanottu vanha puoli, auki ensimmäistä kertaa pitkän tauon jälkeen.

Aarne Veijalainen, Virvan veli, sai puhelun. ”Sinun pitäisi rakentaa minulle tanssilava.”
Paikan päällä käytyään ja Virvan suunnitelmat kuunneltuaan piti Aarne hanketta lähes mahdottomana mutta suostui urakkaan kuitenkin. Rakennuspuut ostettiin ”pystyyn” ja niin alkoi Virvan haaveiden toteutuminen. Pitkästä tavarasta valmistuisi hänen veljiensä, Aarnen ja Antin, avustuksella ja ammattitaidolla kenties Suomen kauneimmalle paikalle rakennettu tanssilava.

Mutta kuinka Ukkoteerestä tuli Hojo hojo?

Kuten tiedämme, kyseisen huudahduksen teki tunnetuksi kirjailija Heikki Turunen kirjassaan ”Simpauttaja”. Mutta kuinka se päätyi tanssilavan nimeksi?
Juse Venäläinen oli keikalla Malmikummussa ja näki tulevan tanssilavan piirrustukset ja alkoi kyselemään nimeä. Virva kertoi ettei nimeä vielä ole päätetty, jolloin Jusu ehdotti että tee siitä hojo hojo, hän tuntee hyvin näyttelijä Ahti Kuoppalan ja voisi avustaa tämän nimen saamisessa. Alkuun Virva ei nimelle kovin lämmennyt, mutta se jäi kuitenkin mieltä kaivelemaan. Aikansa nimeen totuteltuaan se alkoi kuitenkin tuntumaan hyvältä ja omalta, mutta jos siitä Hojo hojo tehdään, niin silloin Virva haluaa Heikki Turusen siunauksen.

Heikki Turunen vastasikin Virvan yhteydenottoihin ja kuultuaan Virvan suunnitelmista ja pyynnöstä tulla kummisedäksi tanssilavalle, vastasi Heikki näin: ”Jos joku hullu tänä päivänä tässä eu-suomessa vielä uuden tanssilavan maaseudulle rakentaa, niin Heikki ei sano ei. Mutta minulla on yksi ehto. Avajaisissa on esiinnyttävä Reijo Taipale. Yhden poikkeuksen kuitenkin sallin; jos Reijo Taipaleella on kaksi metriä multaa päällä, silloin käy Kari Tapio.”

Heikin pyynnöstä meinasi nousta seinä vastaan, Reijo Taipaleen ollessa jo varattu muualle kyseisenä ajankohtana. Kuitenkin muutamien vastoinkäymisten jälkeen keikka saatiin sovittua.

Viihdekeskus hojo hojon avajaisia juhlittiin 8.6.1996 Reijo Taipaleen esiintyessä.
Ensimmäiset kolme vuotta yrittäjänä oli Virvan ja Jarmon lisäksi Marko Palomäki, joka kuitenkin osakkuutensa möi ja jatkoi muihin haasteisiin. Vuonna 2010 Hojo hojo jäi Jarmolle ja Virva jatkoi yrittäjänä Outokummun suunnalla.

Vuonna 2017 toimitusjohtajaksi nimettiin Virvan ja Jarmon nuorempi tytär, Pilvi, ja asteittainen sukupolvenvaihdos perheyrityksessä alkoi.